Heidi Liehun Cafe Mandarin oli mielestäni melko hidastempoinen teos.
Kirja seuraa Pariisissa asuvan, ehkä kahdenkymmenen ja kolmenkymmenen ikävuoden paikkeilla olevan suomalaisen naisen elämää. Elämää, jossa pyörii mukana myös kreikkalainen mies Milos, jonka kanssa hän asuu, 55-vuotias ystävätär Doris, joka on ikäänkuin naisen tukipilari tämänhetkisessä kotimaassaan, Ranskassa ja eräs toinen ystävätär, Leia, josta ainakin minä sain melko hiljaisen, rauhallisen ja ehkä jonkin verran syvällisestikin ajattelevan ihmisen kuvan.
Pidin kirjan teemaasta ja pariisilaisista kahviloista, joita kuvattiin hyvin ja jotka toivat siten kivasti eräänlaista "sokeria" teokseen. En tosin pitänyt siitä, että tässäkin kirjassa sorruttiin siihen, mihin hyvin usein sorrutaan kirjassa, jonka päähenkilö elää Ranskassa - taiteellisen sielun korostamiseen niin, että se kuultaa joka paikasta läpi ja siitä tulee tekotaiteellisuutta. Tässä kirjassa se näkyi surullisen hyvin. Takaa heijastui ainakin minulle vahvasti se, että päähenkilö on vapaa pariisilainen, rakastaa taidetta ja kahviloita. En tiedä, ehkä kirjaan oli puolivahingossa tunkeutunut kirjailijan omia pariisilaisen taiteilijan haaveita taikka ajatuksia? Joka tapauksessa se kalvoi lukukokemusta hieman.
Myönnän kyllä myöskin sen, että kirja ei ollut välttämättä tarkoitettu ikäisellemme - tai tyylisellemme kohderyhmälle. Minä ainakin henkilökohtaisesti myönnän sen, että pidän paljon nopeatempoisemmasta ja tulkinnanvaraisemmasta tekstistä. Sellaisesta, jossa ei oikein tiedä mikä on mitä tai että onko ollenkaan. Tämä kirja nyt ei ainakaan minua mitenkään hirveämmin saanut ajattelemaan, mitä itse pidän hyvän kirjan tunnusmerkkinä.
Tosin olihan tämä nyt ainakin mukavan erilainen lukukokemus.
Voisin ehkä kuvitella suosittelevani kirjaa rauhallisenoloiselle kuvataiteilijaihmiselle, joka tykkää hitaista ajatuksista, eikä ole ainakaan vielä hirveämmin aikuisten kirjoja lukenut tai tutkinut. Sillä vaikka kirja onkin melko hidas ja suht yksiselitteinenkin, tarvitaan sen ymmärtämiseen kuitenkin myös jonkilaista taiteilijasilmää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti