Café Mandarin
Heidi Liehu
SPHINX 2002
C-kirjana luettiin Heidi Liehun Café Mandarin. Tämän kanssa kesti näin kauan yksinkertaisesti siksi, etten saanut luettua kirjaa. Ehkä tylsin kirja, jonka olen elämäni aikana läpi kahlannut.
Takakansi esittelee kirjaa: "Nainen elää Pariisissa itseään kaksikymmentäkaksi vuotta vanhemman kreikkalaisen miehen kanssa. Hän löytää kiehtovan ystävyyden ikäisestään naisesta. Näiden kolmen henkilön ja heidän välistensä jännitteiden kautta piirtyy esiin tarina hetkellisyydestä, intohimosta ja suuren kaupungin suloisesta välinpitämättömyydestä - aistillinen, syvälle näkevä kertomus rakkaudesta ja ystävyydestä."
Kaksi ensimmäistä lausetta kuvailevat juonta. Ne kertovatkin kirjan sisällön pähkinänkuoressa. Kolmatta lausetta en allekirjoita. Ehkä luin kirjaa liian välinpitämättömästi tai käytin liian vähän aivojani sen ymmärtämiseen (kirjassa oli lukuisia sivistyssanoja, joita en ymmärtänyt enkä jaksanut selvittää niitä; kirjailija itse on teoreettisen filosofian dosentti ja hänelle sanat ovat varmaan jokapäiväistä kieltä). Joka tapauksessa en saanut kirjasta oikeastaan mitään irti.
Päähenkilön nimeä ei missään tilanteessa mainita, mutta hän oli ilmeisesti Suomesta kotoisin, vaikka sitäkään ei suoraan sanottu. Hänen kreikkalainen avopuolisonsa Milos oli Kreikasta, totta kai, ja ystävättärensä Leia jostain vuoristoseuduilta, kenties Sveitsistä.
En löytänyt kirjasta mitään erityistä tai sykähdyttävää. Lilli kirjoitti B-kirjan arvostelussa, että joku saattaisi sanoa, ettei kirjassa tapahtunut mitään. Samaa mieltä olen tästä kirjasta, joka käsitteli lähes koko ajan vain päähenkilön ja Leian välisiä syvällisiä keskusteluja. Kirja alkaa siitä, kun heidän yhteinen ystävänsä Doris esittelee heidät toisilleen, ja päättyy melko pian sen jälkeen, kun Leia katoaa päähenkilön elämästä.
Itse asiassa ainoa asia, mistä pidin kirjassa, oli loppu. Kun Leia oli lähtenyt, kirjaa jatkui noin luvun verran, ja se oli kaunista. Sillä kohtaa jaksoin keskittyä tekstin ymmärtämiseen ja teksti aiheutti kylmiä väreitä. Muuten kirja jätti lähinnä kylmäksi. Ehkä muutaman vuoden jälkeen voisin ymmärtää kirjan paremmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti